Valovoimainen yritys

Neonelektro Oy on perustettu vuonna 1973 ja on siten yksi Suomen vanhimmista valomainosalan yrityksistä. Vuonna 2007 laajennetut 1500m2 toimitilamme sijaitsevat Kangasalla Lentolan teollisuusalueella. Toimialueemme on koko Suomi ja pystymme operoimaan myös pohjoismaissa sekä Venäjällä.

Tarjontaamme kuuluvat kaikenlaiset valaistut ja valaisemattomat mainokset ja opasteet. Palveluksessanne ovat alan pitkäaikaiset ja motivoituneet ammattilaiset, jotka takaavat onnistuneet ratkaisut niin suurissa kuin pienissäkin toimituksissa. Valmistuksen lisäksi toimintaamme kuuluu myös valomainosten suunnittelu, asennukset sekä huollot.

Asiakaskuntamme koostuu kaupan keskusliikkeistä, vähittäisketjuista, öljy-yhtiöistä, liikelaitoksista ja yksityisistä yrityksistä. Toimintaamme ohjaa ammattitaitoinen ja joustava henkilökunta, korkea laatu, varma ja nopea toimitus sekä alan pitkä kokemus.

Esimerkkinä referensseistämme mainittakoon R-Kioski ja ExxonMobil, joille olemme saaneet toteuttaa heidän mainoksensa jo yli 30 vuoden ajan. Muita merkittäviä ja pitkäaikaisia asiakkuuksia meillä on mm. lukuisat paikallisosuuskaupat, Hong Kong-ketju, Bridgestone, Minimani, Hesburger ja niin edelleen.

Lähiajan mittavimmista projekteista mainittakoon IKEA:n Vantaan tavaratalon valomainosten saneeraus loisteputkivalaistuksesta LED-valaistukseen.Projektin yhteydessä toteutimme yhdessä GE:n kanssa valaistukseen värisävyn joka toistaa IKEA:n värimaailman mahdollisimman lähelle haluttua. Tekemäämme spesifikaatiota sovelletaan nykyään myös IKEA:n Euroopan tavaratalojen valomainoshuolloissa.

Syksyllä 2011 toteutimme Stora Enso:n ilmeen uudistuksen kaikkiin heidän tehtaisiin sekä toimistokohteisiin Suomessa ja Venäjällä. Kohteita oli yli 150 ja saimme projektista pelkästään positiivista palautetta, niin aikataulun pitävyydestä kuin toimintamme tasosta.

Toimintaamme ohjaavat arvot:

Luotettavuus

Meille on tärkeää, että pidämme lupauksemme

Laatu

Meille on tärkeää, että asiakas tietää saavansa laadukkaan ja pitkäikäisen valomainoksen

Arvostus

Meille on tärkeää, että olemme arvostettu toimija asiakkaiden, sidosryhmien ja kilpailijoiden keskuudessa

Innovatiivisuus

Meille on tärkeää, että seuraamme teknologian kehitystä ja tuomme uusia mahdollisuuksia asiakkaidemme ulottuville

Ympäristö

Meille on tärkeää hoitaa romutusmateriaalit asianmukaisesti kierrätykseen

Kolme kokenutta neonmiestä

(Ote kirjasta "Tarinoita Kangasalta".)

Aurinkoisena toukokuisena päivänä vuonna 2005 Neonelektron neuvotteluhuoneessa on koolla yrityksen historian kaikki kolme toimitusjohtajaa. Vanhat isännät Kaj Lundqvist ja Pentti Rahila ovat tulleet muistelemaan neonalalle tuloaan ja Neonelektron alkuaikoja.

Neonmiehenä vanhin on Jarin isä Kaj, joka teki alalla neljänkymmenen vuoden uran. Sinä aikana hän oli perustamassa kolmea merkittävää yritystä: ensin Suomen suurimmaksi kasvanutta Tammerneonia, sitten Neonelektroa ja lopuksi Neontarviketta. Kaj jäi lopullisesti eläkkeelle vuonna 2000. Pentti puolestaan ehti olla Neonelektrossa kolmekymmentä vuotta, joista kaksikymmentä vuotta yrityksen peräsimessä. Jarista tuli ensin vuonna 1998 Lentolassa toimivan Neontarvikkeen omistaja ja sitten Neonelektron omistaja vuonna 2003.

− Jarilla on oikeastaan ihan yhtä pitkä kokemus alasta kuin minullakin: tasan sen verran kuin on ikääkin, Kaj sanoo eikä paljon liioittele.

Neonmiehen poika on tosiaan neonmies itsekin. Jari penkoi isän yritysten roskalaatikoilla jo alle kymmenenvuotiaana ja teki pian akryylimuovista kavereille myytäväksi kelpaavia valokoteloita, kynätelineitä ja muuta pikkutavaraa. Heti lukion jälkeen keväällä 1983 Jari meni töihin Neontarvikkeeseen.

Neuvotteluhuoneen seinällä on sympaattinen valokuva Neonelektron ensimmäisestä ”tehtaasta”. Yritys kitkutteli ensimmäiset kolme vuotta ahtaissa vuokratiloissa Roopen notkona tunnetussa notkelmassa Sinivuokontiellä, Tampereen rajan tuntumassa.

− Pienestä surkeesta paikasta on tämäkin firma lähtenyt liikkeelle, Jari hymyilee.

”Studaatteko korkeella?”

Kaiken taustalla oli sopivia sattumia ja nopeita päätöksiä niin kuin elämässä yleensä.

Juuri armeijasta kotiutunut helsinkiläinen Kaj luki tammikuussa 1961 sanomalehdestä ilmoituksen: ”Airam hakee kahta nuorempaa neonasentajaa.” Kun neonalalla ennestään ollut tuttu mies vielä kehui, että työ on mukavaa ja hyvin palkattua, Kaj lähti kaverinsa kanssa Airamille työnjohtajan puheille.

Työhaastattelu sisälsi yhden ainoan, mutta sitäkin olennaisemman tiedustelun. Työnjohtaja Lilja katsoi työnhakijoita ja kysyi stadin slangilla:

– Studaatteko korkeella?

– Ei studata, vastasi Kaj. Se on suomeksi: ”Ei pelätä.”

– Selvä, huomenna töihin.

Neljän Airam-vuoden jälkeen alan toinen suuri yritys, Karppinen Neon Oy, ilmoitti hakevansa neonasentajaa ”mieluiten omalla autolla”. Kaj hankki pakettiauton ja pääsi kiertelemään sillä ympäri Suomea.

– Näillä matkoilla liikuin paljon Koskenniemen Markun kanssa, joka oli pohjoisessa Karppisen asentajana. Markku oli tarmoa täynnä oleva kaveri. Puheeksi tuli oman firman perustaminen, ja päätimme, että kyllä me sellainen firma pannaan pystyyn jonnekin, Kaj muistelee neljäkymmentä vuotta myöhemmin.

Kaj ei studannut yrittäjäksi ryhtymistä. Pitkää päivää hän oli tehnyt jo vuosikaudet toisen palkollisena, ja oli hän ehtinyt jo ennen armeijaan menoa toimia maalausurakoitsijana ja autokorjaamon pitäjänäkin.

Viisi ammattimiestä perusti Tammerneonin vuonna 1967 Tampereelle. Seuraavien viiden työntäyteisen vuoden aikana Tammerneon kasvoi nopeasti. Ehkä liiankin nopeasti: Kaj Lundqvist ja Matti Partanen päättivät, että vähän pienempi on kauniimpaa. Yhdessä vaimojen kanssa perustettiin Neonelektro Oy, jonka nimissä tehtiin ensimmäiset työt kesällä 1973.

Kohta matalassa autotalliverstaassa alkoi käydä tervetullut vieras: teknikko Pentti Rahila.

Pentti oli päässyt ammattikoulun sähkölinjalta vuonna 1955 ja ollut sen jälkeen sähköasennusliikkeen leivissä seitsemisen vuotta. Sen jälkeen hän oli lukenut itsensä teknikoksi. Högforsin ja Schaumanin tehtaiden kautta Pentti oli päätynyt tamperelaisen sähköliikkeen palvelukseen.

– Sähköliikkeen pomo halusi ryhtyä tekemään myös valomainoshuoltoja. Minä toin sitten neonputkia korjattaviksi Neonelektroon, Pentti muistelee ensimmäisiä kohtaamisiaan Kajn kanssa.

Kun Pentti oli muutaman kerran käynyt Sinivuokontiellä, Kaj ja Matti rupesivat kosiskelemaan häntä joukkoonsa: ”Sulla kun on teknikon koulutus, niin saat helposti asennusluvat.”

Pentti innostuikin asiasta. Hän kävi sähkötarkastuslaitoksen kokeissa, sai luvat ja osti sitten Kajn ja Matin vaimojen osakkeet. Monipuolisen ja työtä pelkäämättömän miehen vastuulle tuli erityisesti Neonelektron myyntityö.

− Keväällä 1975 tuli vielä lisää osakkaita. Saimme Tammerneonista kolme tuttua miestä: Markku Kuusijärvi tuli peltisepäksi, Tapio Rantala kokoonpanoon ja Esko Toikka asennuksiin. He olivat kaikki jo valmiiksi huippuammattilaisia, Kaj kertoo.

Klassikontekijä

Sekä Kaj Lundqvist että Matti Partanen olivat erikoistuneet lasinpuhallukseen ja tyhjiöpumppaukseen. Heidän ajatuksenaan oli alun perin ollut, että uusi yritys keskittyisi tekemään neonputkia ja myisi niitä valomainoksia valmistaville ja huoltaville firmoille. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei aika vielä silloin ollut kypsä tällaiselle erikoistumiselle.

– Kesoil rupesi silloin oikein painostamaan meitä valomainosten valmistukseen ja huoltoon, Kaj sanoo.

Kesoil oli Neonelektron ensimmäinen iso asiakas, ja olikin todella iso. Kaksi muuta alkuvuosina saatua merkittävää asiakasta olivat Mobil sekä Rautakirja. Molemmista tuli Neonelektron pysyviä yhteistyökumppaneita. Kaikkien suomalaisten R-Kioskien – joita on ympäri valtakuntaa jo yli kahdeksansataa – lähes kaikki valomainokset on tehty Neonelektrossa. Samoin lähes kaikki Mobilin valomainokset. Molemmat ovat klassikkoja, jotka jokainen tuntee.

Kun Neonelektroa perustettiin, tuntui selvältä, että firma mahtuu autotalliin maailman tappiin asti. Hyvän työllisyyden myötä seinät kävivät kuitenkin niin ahtaiksi, että uuden hallin rakentaminen oli väistämätöntä.

Uusi halli oli valmis syksyllä 1976, ja koneet olivat viimeisen päälle. Vain yhtä puuttui: töitä.

− Se on muuten aina havaittavissa tuo sama ilmiö. Jos joku rakentaa jotakin uutta ja muuttaa uusiin tiloihin, silloin loppuvat työt, Kaj kummastelee.

Pentti pyörittelee päätään:

− Yksi työ meillä oli, Voiman E-kuutio. Yksi ainoa puolitoistametrinen kuutio keskellä isoa hallia. Sitä sitten katseltiin ja ihmeteltiin, että mitä tämän jälkeen.

No, siitä tilanteesta selvittiin kuiville, niin kuin aina myöhemminkin. Kiperiin tilanteisiin yrittäjillä on ollut läpi vuosien yksi patenttilääke: kova työmoraali.

− Alku oli selkänahkahommaa, sitten myöhemmin saatiin ihan kunnon palkka. Paljon tässä on saanut tehdä töitä, ja paljon on pitänyt tehdä. Kaitsulla oli sellainen hyvä sanonta, että ”ei muuta kuin mursun luonne ja työhön kiinni”. Töihin on vain tartuttava, eivät ne muuten tule tehtyä, Pentti korostaa.

− Kuula punaisena saa painaa koko ajan, Kaj nyökyttää − hyvin leppoisasti.

Parempi paljojen töiden kanssa

Vuonna 1982 Kaj Lundqvist toteutti pitkäaikaisen haaveensa. Hän myi kaikki omistamansa Neonelektron osakkeet Pentti Rahilalle ja perusti itse vielä yhden yrityksen, Neontarvikkeen, joka keskittyi valmistamaan neonputkia muille valomainostehtaille. 1990-luvun alusta lähtien Neontarvike on ollut Suomen suurin neonputkien valmistaja.

Vuonna 1983 Markku Kuusijärvi ja Tapio Rantala myivät osakkeensa Pentille, ja viimeisenä vanhana osakkaana osakkeistaan luopui myös Esko Toikka. Pentti Rahilan johdolla Neonelektro lähti erittäin voimakkaan kasvun tielle. Henkilökuntaa oli 1980-luvun lopulla enimmillään lähes 30 henkeä. Lamavuodet supistivat väkimäärän kymmenen paikkeille, mutta yritys selvisi näistäkin ahdingoista kunnialla: Neonelektro ei ole reilun kolmenkymmenen vuotensa aikana tehnyt yhtäkään tappiollista tilikautta.

Pikavoittojen tavoitteluun Pentti Rahila ei koskaan sortunut. Hänen aikanaan yrityksen laaja konekanta oli jatkuvasti ajan tasalla ja Neonelektro oli edelläkävijä myös valomainoksiin liittyvissä turvallisuusmääräyksissä. Uudet pykälät ja direktiivit otettiin aina heti käyttöön sekä tuotteiden valmistuksessa että asennustöissä, vaikka monia kilpailijoita pikkutarkempi linja aiheuttikin lisäkustannuksia.

Pentin lähestyessä kuuttakymmentäviittä alkoi hyvin hoidetulle yritykselle ilmestyä ostajaehdokkaita. Ostamisesta oli kiinnostunut myös Jari Lundqvist, ja hän sitten yrityksen ostikin elokuussa 2003. Siitä alkaen Jari on johtanut rinnakkain kahta firmaa, Neonelektroa ja Neontarviketta.

Vuonna 2007 Jari laajensi Neontarvikkeen toimitilat 1500 neliöön, saaden Kangasalan kunnalta vuoden rakennushanke maininnan.

Joulukuussa 2009 Neonelektro ja Neontarvike fuusioitiin ja samalla Neonelektron omistuspohjaa laajennettiin. Tällöin Heikki Kantola ja Pekka Makkonen tulivat yhtiöön osakkaiksi ja siitä alkoi seuraava historian lehti…

Neonelektro Oy | Lentolantie 23, 36220 Kangasala Puh. 03 230 7700